Ulkonasyönti

Mä sain tänään syödä ulkona. Ruokakin oli tavallista herkullisempaa, ei mitään papanamössöä. Mukava ihminen toi pussissa herkullisen tuoksuvia syötäviä, jotka ovat kuulemma hevosen jalkoja. Ja niissä on myös paljon tuoretta lihaa ympärillä. Nam! Emäntä antoi mulle melkoisen ison luun terassille, mutta enhän mä siinä sitä halunnut syödä, nurmikolla oli kivempaa vaikka vähän luuhun tarttu mausteitakin maasta. Ei haittaa!

Kun emäntä heilui kameran kanssa mun ympärillä, mä varmuuden vuoksi menin aina vähän etemmäksi ettei se vaan keksis ottaa sitä ihanaa luuta pois. Annanhan minä, jos se välttämättä tahtoo, mutta kyllä mä mieluummin sitä itsekseni syön kaikessa rauhassa. Ei näitä joka päivä saa.