Löysempää

Mulla on ollut viime aikoina vähän enemmän luppoaikaa. Isäntäväki on tehnyt jotain kummallista paukuttavaa ja haisevaa hommaa yläkerrassa. Ei edes nukuta entisessä paikassa vaan toisessa huoneessa, kun kaikki tavarat on siirretty sinne. Remontoivat, kuulemma. Siput ei tykkää ollenkaan siitä paukutuksesta, meikäläistä se nyt ei pahemmin hetkauta.

Ei se kyllä haittaa, vaikka kovin paljon hommia ei ollakaan tehty. Mulla on ollut vähän tassu kipeänä, kun jossain tohinassa joku tökkäs tassuun haavan ja siitä tuli vertakin. Isäntä säikähti kunnolla, että nyt meidän syksy meni ihan pilalle, mutta ei siihen tassuun satu kuin joskus kovin epätasaisella. Me oltiin joku aika sitten isännän kanssa jäljestämässä ja esineitäkin etsin, mutta sitten rupesi vaivaamaan. Kun olin isäntää seuraamassa kentällä (jossa oli hirveen pisteleviä kiviä), se vieras ihminen sanoi, että koira ontuu ja isäntä sanoi, että tämä kisa loppui tähän. Oli kuulemma joku piirinmestaruuskisa, mä en kyllä siitä mitään ymmärrä. Isäntä kyllä kehui, kun mä olin saanut kaikki pisteet sieltä jäljeltä. Mä en kyllä nähnyt siellä mitään pisteitä, vain niitä keppejä, joita piti poimia ja ai niin, sen yhden miehen, jonka sienikassia mä kävin kahteen kertaan tutkimassa ja taisinpa nuolaista sitä setääkin ohimennen. Mitä oli siinä mun jäljen päällä.

Me oltiin pari päivää yhden järven rannalla. Jonkun matkan päästä rannasta ui yhtenä iltana lintuja, jotka isännän veli tunnisti koskeloiksi. Ne melskas siellä järvessä, kalastivat kuulemma. Mä meinasin hermostua ja mennä sinne mukaan, mutta en mä sitten kuitenkaan tohtinut. Emäntä olis kieltänyt kuitenkin sen huvin. Mutta kyllä mä niitä vähän komentelin sieltä rannalta. Emäntä laittaa vielä pari kuvaa, niin näätte niiden melskauksen.